Myöhäistä vaalikummastusta

Minun piti kertoa tästä jo ennen kuin vaalit olivat ohi, mutta tuli Tanskanreissut ja flunssat ja muut. En kuitenkaan malta olla kirjoittamatta tätä, kun on niin monta asiaa, joita pikku Riikka ei ymmäwwä!

Vaikka vanhempani ovat ainakin olleet poliittisesti aktiivisia, minä tosiaan en ole. En ymmärrä siitä mitään, en tajua puolueiden eroja, en ole ajan hermolla. Ei varmaan moni muukaan. Joku näkövammaistaho tuli tässä avuksi ja lähetti ihan pyytämättä vihkosen, jossa suurimmat puolueet esittelivät vaaliohjelmiaan.

Ensimmäiseksi kokoomuksen Jyrki Katainen hehkutti toivosta. Että se on tekoja. On kuulemma pidetty toivotalkoita, kunnostettu koirapuistoja ja opetettu vaarille netin käyttöä. Hyvä niin, mutta en minä millään yhteisellä lätynpaistolla sitä henkilökohtaista avustajaa palkkaa. Ihan totta Jyrki, me puhutaan nyt kunnallispolitiikasta eikä kissanristiäisistä! Mutta kuulostaahan se söpöltä. Niin söpöltä, etten ihmettele, että kokoomus veti kunnon kalansaaliin. Minusta se oli lähinnä kornia.

Sen jälkeen kaikki puhuivatkin sitä samaa: palvelut lapsille ja vanhuksille, kaikille hyvä olla. Siis mitä tämä on? Jos kerran kaikki haluavat samoja asioita, miksi pitää olla puolueita? Ja jos kaikki haluavat samaa, miksei se tapahdu? Kuka estää asioita, kun tahto on yhteinen?

Otin sitten avuksi vaalikoneet. En edes muista, minkä puljun se ensimmäinen oli. Sen mukaan minun olisi pitänyt äänestää SKP:tä tai vihreitä. Seuraavana päivänä luin lehdestä, ettei kommunisteja ole. Oliko minulla haamuja listalla?

Sitten kokeilin Hesarin vaalikonetta. Mutta mitä tehdä, kun en tajua kysymyksistä mitään? Esimerkiksi: ”Mitä kiinteistöverolle pitäisi tehdä kunnassanne?” Kiinteistövero ei herätä minussa mitään mielipiteitä tai ajatuksia suuntaan tai toiseen. Luettuani artikkelin asiasta sain selville, että mm. Helsinki haluaisi helpottaa köyhien asemaa alentamalla kiinteistöveroa. Mutta hetkinen: enkö juuri lukenut, että samainen Helsinki haluaa nostaa tonttien vuokria 15-kertaisiksi? Olenko minä jotenkin tyhmä, kun ei oikein stemmaa?

Tällä kertaa sain 10 parhaan joukkoon ehdokkaita Vasemmistoliitosta, Perussuomalaisista, Keskustasta, Vihreistä. Huokaus.

No selvä! Olen päättänyt ehdokkaani ties minkä henkioppaan kuiskauksen perusteella. Nyt vain pitäisi tietää sen numero. No, kai se netistä löytyy. Jos vaikka kirjoittaisi Googleen: kuntavaalit 2008 ehdokkaat Helsinki. Ehei, ei kai se niin helppoa voi olla! No nyt löytyi oikein vaalisivusto. Mutta viiden minuutin tutkimisen jälkeen ei edelleenkään simppeliä ehdokaslistaa numeroineen. Kuinka kauan minun pitäisi uhrata aikaa asialle? Puoli tuntia? Tunti?

Tunsin itseni sankariksi, kun kaiken tämän jälkeen menin ja äänestin. Kannatti urakoida: ehdokkaani on valtuustossa. Mutta että vielä ihmettelevät, miksi äänestysprosentti on, mitä on.