Huhhuh, mitä elämässäni taas on meneillään! Tanssin balettia, argentiinalaista tangoa, afrotanssia ja nykytanssia samassa esityksessä. Ja tanssin mikrofoni päässäni, jotta yleisö pääsee kuulokkeiden kautta iholleni. Etsin sanoilla tanssin ja liikkeen ydintä. Ja minä, kiltti tyttö, mallailen seksikkäitä asentoja siekailematta! Yhdessä viiden muun upean tanssijan kanssa. Onko tämä totta?
On se. Huomenna saa ensi-iltansa Näkövammaisteatterin Tanssi mun kanssa! -esitys. Me kuusi rohkeaa esiintyjää olemme puolen vuoden aikana heittäytyneet neljän aivan erilaisen tanssin tuntuun.
Olen saanut vajota afrotanssin shamanismiin rummutuksen piiskaamana, toikkaroida nykytanssin hämärässä vapaudessa, olla argentiinalaisen tangomestarin vietävänä ja tavoittaa palan baletin hurjan haastavasta fysiikasta. Mikä valtava etuoikeus on kokea nämä neljä tanssin suuntaa omassa kehossa ja olla ammattilaisten opetuksessa!
Mutta esityksen ydin ei oikeastaan lainkaan ole siinä, miten me näkövammaiset osaamme tanssia näitä neljää tanssia. Monet näistä tansseista vaativat mestaruutta, jota on turha haikailla muutaman treenikerran maistiaisilla. Esityksen ydin on niissä oivalluksissa, joita tämä tanssimatka on meissä herättänyt. Jokaisissa treeneissä pidimme tauon, jonka aikana kirjoitimme ylös tuoreita havaintoja, tuntemuksia ja ajatuksia kustakin tanssista. Ohjaajamme Anu Aaltonen kokosi näistä kirjoituksista esityksen käsikirjoituksen.
Me puhumme siitä, miltä tanssi tuntuu kehossa ja millaisia mielikuvia se herättää. Ryhmästämme puolet on sokeita, ja se kirvoittaa paljon pohdintaa siitä, millä tavalla oma, vahva, sisäinen tuntemus välittyy ulospäin ja miltä se näyttää. Urheasti haastamme itsemme kuvailutulkkaamaan sellaisiakin liikkeitä, jotka ovat keholle selkeitä, mutta selitettyinä monisanaisen monimutkaisia seurata.
Mutta se, mikä alkaa näkövammaisuudesta, päätyy paljon laajempiin pohdintoihin kielen ja kehon suhteesta: Miten kehollisuudesta voi puhua? Miten sana vaikuttaa liikkeeseen ja liike sanaan? Joskus sanat hämärtävät kehollisuutta, joskus taas paljastavat olennaisen. Ja entä ne asennot, joita voi huoletta katsella, mutta joiden kuunteleminen onkin törkeän punastuttavaa?
Tanssin kuvailutulkkauksen tutkiminen on ollut yksi esityksen ydinteemoista. Mutta emmepä aloittaessamme arvanneet, että räjäyttäisimme kuvailutulkkauksen ulos rajoistaan. Nyt kuvailutulkki ei olekaan ulkopuolinen selostaja vaan hän on itse lavalla, tekemässä itse liikettä, jota hän kuvailee. Kuvailu siirtyy tanssijalta toiselle läpi esityksen. Ja kun tanssija tanssii mikrofoni päässään, hänen liikkeensä, hengityksensä, tunnetilansa siirtyy kuulokkeiden kautta yleisön iholle. Siksi jokainen katsoja saa korvilleen kuulokkeet, onpa hän näkevä tai sokea.
Kutsun ilolla sinut mukaan tälle tanssimatkalle! Esityksen jälkeen pääset sinäkin tanssimaan lavatansseissa.
Tanssi mun kanssa -esitykset Iiris-keskuksessa Marjaniementie 74, Helsinki
pe24.4. klo 18.00
ma 27.4. klo 18.00
ke 29.4. klo 18.00
Liput 10/8 e ovelta
torstai 23. huhtikuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti